Pioneeriohjelman uudistus käynnissä

Toimintaa ja koulutusta

Uudessa pioneeriohjelmassa ohjelmallinen toiminta ja järjestön pyörittämiseen tarkoitettu koulutus on eritelty omiksi osa-alueikseen. Lisäksi uuteen ohjelmaan sisältyy erinäisiä menetelmiä, jotka tukevat sekä toiminnan että koulutuksen järjestämistä.

Toiminta on sitä, mitä ohjaajat valmistelevat lapsille ja nuorille joko keskenään tai mieluusti yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Toiminnan sisään on myös leivottu arvoihin perustuva, 7-28 vuotiaille suunnattu aatteellinen kasvatus. Tätä nuoremmille suunnitellaan oma perhetoiminnan malli, joka tarjoaa puitteet heidän kanssaan toimimiselle.

Toimintaohjelma koostuu aktiviteeteista, jotka ovat käytännössä valmiiksi pureskeltuja palasia ohjelmaa, jotka on helppo valmistella ja vetää. Aktiviteetti sisältää aina jonkin kasvatustavoitteen, joka voi liittyä uusiin tietoihin tai taitoihin, ryhmässä toimimiseen tai itsevarmuuden tai vastuunoton kehittymiseen. Ohjaaja voi toki halutessaan muuttaa aktiviteetin sisältöä ja toteutustapaa, kunhan sen kasvatustavoite edelleen täyttyy.

Koulutus on pioneeriliiton järjestämää ohjaamisen ja järjestöosaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä, joka on suunnattu yli 15-vuotiaille. Lisäksi koulutusjärjestelmästä löytyy erillistä taitokoulutusta, jonka tavoitteena on mahdollistaa entistä laajempi ja monipuolisempi toiminta. Näin ohjaajia kannustetaan kehittämään taitojaan tai opettelemaan itseään kiinnostavia uusia juttuja.

Kaikki koulutettavat aiheet jaetaan noin kolmen tunnin sisältökokonaisuuksiin eli moduuleihin. Kurssit koostetaan näistä palasista, jolloin esimerkiksi viikonlopun mittaisella ohjaaja- tai muulla kurssilla ehditään käydä läpi 5-7 moduulia. Yksittäisiä moduuleita voi vastaavasti käyttää iltakoulutuksiin, jotka voivat olla osa laajempaa kurssia tai ihan vain yksinkertaisesti oma koulutuskokonaisuutensa.

Pioneeritoiminnassa olevat kasvatuksen pääperiaatteet ja -menetelmät ohjaavat sekä toimintaa että koulutusta. Pioneeritoiminnalla on kasvatuksellinen päämäärä, jota ohjaavat pioneeritoiminnan arvot. Kasvatuksellisen päämäärän tavoittelua helpottamaan on luotu pioneerimenetelmä, joka auttaa toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa.

Aktiviteetti - Ohjelmaa jolla on tavoite

Uuden ohjelman pohjana ovat periaateohjelma ja strategia 2021, jotka hyväksyttiin vuoden 2015 liittokokouksessa. Periaateohjelmassa määritellään pioneeriarvot, joiden perusteella uudelle ohjelmalle on määritelty kuusi teemaa: Minä, Toveruus, Ympäristö, Yhteiskunta, Kansainvälisyys ja Etiikka. Jokainen teema on pilkottu hierarkisesti pienempiin palasiin, joista alimpana ovat aktiviteetit.

Aktiviteetti on valmis palanen ohjelmaa, jolla on aina ennalta määritelty kasvatuksellinen päämäärä eli kasvatustavoite. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että kaikki aktiviteetit on kehitetty sekä hauskaa ohjelmaa silmällä pitäen että järjestön aatteellista kasvatusta ajatellen.

Uuden ohjelman aktiviteetit jaetaan käsiteltävien asioiden haastavuuden mukaan eri ikäryhmille niin, että toiminta on kaikille mielekästä. Ikäryhmät ovat:

• 7-9 vuotiaat (alakoulun luokat 1-3)
• 10-12 -vuotiaat (alakoulun luokat 4-6)
• 13-15 -vuotiaat (yläkoulun luokat 7-9)
• 16-18 -vuotiaat (ammattikoulu-/lukioikäiset)
• 19-25(?) -vuotiaat (nuoret aikuiset)

Viimeisen eli yli 18-vuotiaiden ikäryhmän yläraja on vielä auki, mutta se asetettaneen 23-25 ikävuoden paikkeille, jotta ryhmän ikäjakauma pysyy jotakuinkin yhtenäisenä. Näiden lisäksi alle kouluikäisille on suunnitteilla perhetoiminnan malli, jossa alle kouluikäiset ja heidän vanhempansa pääsevät yhdessä mukaan pinskutoimintaan.

Koulutus - Ohjaamisen ja järjestötoiminnan tukena

Koulutuksen pääperiaatteena on yli 15-vuotiaiden kouluttaminen osaaviksi pinskuohjaajiksi sekä järjestötoiminnan osaajiksi. Peruskoulutuksen kursseja on seitsemän, joista kuusi ovat erilaisia ja -tasoisia ohjaajakursseja ja yksi aikuisena mukaan toimintaan tuleville tarkoitettu Tervetuloa-kurssi.

Peruskoulutus on jaettu kolmen tunnin mittaisiksi moduuleiksi, jotka keskittyvät aina yhteen toiminnalliseen asiaan kerrallaan. Esimerkiksi Ryhmätoiminta-moduulissa keskitytään ryhmädynamiikan toimintaan sekä ryhmäyttämisen harjoittelemiseen; Organisointi-moduulissa vastaavasti tapahtumajärjestelyihin ja mm. tehokkaiden kokousten järjestämiseen.. Jokaiseen moduuliin sisältyy aina sekä faktatiedon opettelua että ryhmätyön tai muun osallistavan ja aktivoivan harjoitteen tekeminen.

Osaan kursseista kuuluu olennaisena osana ns. Ohjaamisharjoitus (puhekielessä ohari) jonka tarkoituksena on harjoitella kurssilla opittujen taitojen soveltamista käytännössä. Harjoituksessa ohjaajakandidaatti järjestää tapahtuman tai sellaisen osan vanhemman ohjaajan tukemana, arvioi itse toimintaansa ja saa lopussa palautetta tukiohjaajaltaan. Ohjaamisharjoitus ei siis ole varsinainenmoduuli vaan eräänlainen kurssin päättötehtävä. 

Menetelmät

Toiminnan ja koulutusten järjestämisen tueksi luodaan erinäisiä menetelmiä, jotka tukevat suunnittelua ja toteutusta, sekä auttavat arvioimaan toiminnan laatua. Keskeisimmät menetelmät ovat pestijärjestelmä, tapahtumamallinteet ja pioneerimenetelmä.
Pestijärjestelmä
Yksinkertaisimmillaan pestijärjestelmä tarkoittaa talkoolaisten työtehtävien sopimista etukäteen. Laajemmalti selitettynä pestijärjestelmän tarkoituksena on pilkkoa jonkinlaisen toiminnallisen lokeron (esim. piirin, alueen, osaston tai tapahtuman) työmäärä sopivan kokoisiin pesteihin, jotka voidaan jakaa aktiiveille suoritettaviksi. Pesti siis vastaa periaatteessa sisällöltään työsopimusta, mutta perustuu vapaaehtoisuuteen ja on aina määräaikainen. Jokaisessa pestissä määritellään aina seuraavat asiat:

• Pestien osapuolet. Pestissä on aina kaksi osapuolta: pestaaja ja pestattava. Itseään ei voi pestata.
• Pestin sisältö, eli mitä pestattavan odotetaan tekevän.
• Pestin tuki, eli keiltä ja minkälaista tukea pestattava voi tarvittaessa pyytää ja missä asioissa.
• Pestin ajantarve, eli kuinka paljon aikaa pestattavan odotetaan käyttävän homman hoitamiseen. Varsinkin tapahtumapesteissä ajantarve voi vaihdella: ennen tapahtumaa voidaan olettaa suunnitteluun menevän vaikkapa kaksi tuntia viikossa, kun taas itse tapahtumassa aikaa saattaa kulua 8-16 tuntia päivässä.
• Pestin kesto, eli mihin asti pestattavan odotetaan tekevän töitä. Huomaa, että pestillä on aina päättymispäivä. Kenenkään ei voida odottaa tekevän jotain hommaa ajasta ikuisuuteen.
• Pestin tarkistus, eli kehityskeskustelu. Jokaiselle pestille pitää sopia vähintään yksi kehityskeskustelu, jossa käydään läpi pestin etenemistä ja tavoitteiden täyttymistä.

Pestijärjestelmän käyttäminen selkiyttää ja helpottaa sekä tapahtumien että järjestöllisten toimintojen järjestämistä. Kun esim. tapahtuman työtehtävät on jaettu pesteihin, ei kenenkään tarvitse ihmetellä mikä on kenenkin vastuulla, vaan jokainen homma on suoraan yhdistettävissä johonkin pestiin.

Tapahtumien mallinteet

Tapahtumien mallinteet liittyvät suoraan pestijärjestelmään ja pesteihin. Mallinteiden tarkoituksena on antaa esimerkkejä eri kokoisten tapahtumien järjestämisen resurssitarpeista, kuluista ja muista haasteista. Ohjelmauudistusta lanseerattaessa tarjolla ovat ensin yleiset tapahtumamallinteet, mutta mallinteita päivitetään jatkuvasti sitä mukaa, kun eri piirien ja osastojen järjestämien tapahtumien myötä saadaan uutta tietoa ja kokemuksia.

Pioneerimenetelmä

Pioneerimenetelmä on työkalu ohjelman suunnitteluun ja arviointiin. Menetelmä koostuu kuudesta osa-alueesta, jotka ovat Yhdessä tekeminen,

Elämysten tavoittelu, Tiedon jakaminen, Omien rajojen koettelu, Ympäristön kuunteleminen ja Edelläkävijyys. Menetelmä keskiössä on Arvopohja, jota symboloi pinskulogon maapallo-osa. Menetelmää kuvataan seuravaanlaisella kuvaajalla.

Pioneerimenetelmän soveltaminen käytännössä tarkoittaa sitä, että jokaisen näistä osa-alueista tulisi näkyä jollakin tavalla kaikessa pinskujen toiminnassa ja koulutuksessa. 

Pinskupakki-verkkopalvelu

Projektin mukaan nimetty Pinskupakki on internet-palvelu, joka on perustettu toiminnan ja koulutuksen tueksi aktiiveille. Pinskupakkiin koostetaan kaikki ohjelmauudistuksen yhteydessä tuotettu materiaali ja sitä myös ylläpidetään Pakissa. Pinskupakista löytyy myös jäsenhallintarekisteri, ilmoittautumisjärjestelmä ja lukuisia muita työkaluja aktiivien käyttöön. Yli 15-vuotiaat aktiivit saavat halutessaan ns. PinskuPassin eli käyttäjätunnuksen Pakkiin.

Pakista saatavilla olevan materiaalin määrä riippuu käyttäjän käymistä koulutuksista ja järjestötehtävistä. Kaikkien (myös niiden, joilla ei ole käyttäjätunnusta) saatavilla ovat aktiviteetit ja niiden käyttöön liittyvät tukimateriaalit.

Apuohjaaja-kurssin käyneet tai tunnusta erikseen pyytävät aktiivit saavat käyttöönsä Pakin ilmoittautumisjärjestelmän, jolla jokainen voi luoda ilmoittautumislomakkeita pinskutapahtumia varten. Ilmoittautumisjärjestelmään on myös leivottu sisään automaattinen palautteiden keruu. Lisäksi apuohjaajien saatavilla ovat tapahtumamallinteet ja muut menetelmämateriaalit.

Piirien ja alueiden työntekijät ja osastojen jäsenhallinnasta vastaavat saavat käyttöönsä jäsenhallinta- ja markkinointirekisterin, jota voi halutessaan käyttää yhteystietojen hallintaan ja tapahtumien markkinointiin. Rekisteristä pystyy lähettämään sähköposteja ja tekstiviestejä haluamilleen ryhmille.

Pakin henkilörekisteri ja sen käyttöoikeudet määritellään yleisesti liiton laatimassa rekisterirelosteessa, jota kaikki sitä käyttävät osapuolet sitoutuvat noudattamaan.

Koulutusohjaaja-kurssin käyneet ohjaajat, joilla on oikeus kouluttaa muita ohjaajia, pääsevät käsiksi koulutusmateriaaleihin ja voivat halutessaan lisätä Pakkiin omia metodeitaan ja hyväksi koettuja toimintamallejaan.

Pakkia päivitetään ja ylläpidetään jatkuvasti, ja ohjaajien toivotaan lisäävän sinne uusia sisältöjä muiden käyttöön. Lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaistuna siis: jos jotain ei löydy Pakista, sitä ei ole (vielä) olemassa.

Pinskupakki löytyy osoitteesta pakki.pinskut.fi