Pinskut ja luonto

Parasta, mitä voit omalle lapsellesi, kummilapsellesi tai itsellesi antaa, on luontosuhde. Luontosuhteesta on kuitenkin pidettävä huolta, eikä sitä saa unohtaa. Luontosuhde on pieniä, mutta erittäin arvokkaita asioita. Luontoa voi katsoa kuin ihmemaata, jos annetaan siihen mahdollisuus. Luontoa oppii nopeasti myös pelkäämään, jos sitä ei pääse kokemaan yhdessä turvallisen ihmisen kanssa. Luonnossa liikkuminen voi jännittää ja se voi myös olla motorisesti haastavaa, jos ei ole kokenut muuta kuin alfalttipeitteisiä pihaympäristöjä. Jokainen meistä ei ole ulkoilmaihminen. Se ei tarkoita, etteikö voisi saada hyvää luontosuhdetta.

Pinskujen kaikessa toiminnassa jokaisen luontosuhdetta kehitetään ympäristökasvatuksella ja toiminnassa sovelletaan Joy A. Palmerin (1998) luomaa ympäristökasvatuksen mallia, jota kutsutaan Puumalliksi. Pinskutoiminnassa ympäristökasvatus tapahtuu Puumallin mukaisesti kolmen tasavertaisen elementin yhteisvaikutuksesta;

1. toiminnassa opitaan ympäristöstä,

2. opitaan ympäristössä ja

3. opitaan toimintaan ympäristön puolesta.

Ympäristöstä oppiminen tuottaa kokemusten, huolenpidon ja ympäristötietoisuuden lisääntymisen myötä tietoa ympäristöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että opitaan, miten ympäristö toimii ja miten olemme riippuvaisia siitä. Esimerkiksi toiminnassa voidaan tutustua veden kiertokulkuun maapallolla pelien ja leikkien avulla. Ympäristössä oppiminen pohjautuu kokemuksellisuuteen ja toiminnallisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että toimitaan, tutkitaan ja hankitaan omia kokemuksia erilaisissa ympäristöissä. Esimerkiksi toiminnassa voidaan tutkia vesistöä tai kerätä villiyrttejä. Ympäristön puolesta tapahtuva toiminta sisältää arvokasvatuksen näkökulman, joka konkretisoituu toimintana. Tämä tarkoittaa sitä, että yksilö ja yhteisö toimii kestävän kehityksen mukaisella tavalla. Esimerkiksi toiminnassa tämä näkyy niin että toimintatavoissa ja hankinnoissa huomioidaan ympäristövastuullisuus. Toiminnassa kierrätetään kaikki roskat ja voidaan pitää kasvisruokapäiviä leireillä.

Jokaisella on omanlaisensa luontosuhde, johon vaikuttaa se ympäristö, jossa on kasvanut ja jossa elää. Yhdelle luonto tarkoittaa jo pienestä asti paikkaa, josta perhe saa elantonsa ja ruokansa. Toiselle se on etäinen mystinen paikka, johon mennään vain harvoin. Jokaisen luontosuhdetta on kunnioitettava. Minusta onkin hienoa, että Pinskut tarjoavat lapsille ja nuorille turvallisia hetkiä kokea ympärillä oleva maailmamme. Aitoja kokemuksia, jossa lapsi oppii uutta ja välillä joutuu myös mukavuusalueensa ulkopuolelle, mutta siellä se oppiminen tapahtuu.

Luontosuhteen vahvistaminen voi olla monenlaista toimintaa. Kuten, villiyrtteihin tutustuminen, teltassa/mökissä/laavussa nukkuminen, ulkohuussin käyttäminen, metsässä kulkeminen, melonta. Kaikkea tätä tapahtuu jokaisessa Pinskujen leirissä ja mahtavinta on nähdä lapset ja nuoret haastamassa itsensä ja ylittämässä pelkonsa. ‘’Ei se ollutkaan niin pelottavaa’’ on usein kuultu lause ja siitä lähtee syvemmän luontosuhteen rakentaminen. Pinskuissa  ympäristökasvatus perustuu tavoitteelliseen toimintaan, jonka avulla lasten, nuorten, aikuisten ja pinskuyhteisön arvot sekä toimintatavat muotoutuvat kestävää kehitystä tukeviksi. Pinskujen ympäristökasvatuksessa korostuu vahvasti lapsilähtöisyys ja osallisuus, jolla pyritään kokemukselliseen ja dialogiseen oppimiseen.

Kirjoittanut

Sara Åkerberg

Edustajiston varapuheenjohtaja

sara.akerberg [a] pinskut.fi