Luonnonyrttien kerääminen on suosittua: luonnosta löytää merkittävää ravinnonlisää ja vaihtelua ruokapöytään. Tärkeimmät ja tutuimmat ravinnonlisät saadaan marjoista ja sienistä. Salaatteihin tarvittavia kasveja löytyy myös runsaasti. Tavalliselle harrastajalle yrttien tärkein merkitys on kuitenkin musteina ja nautintoaineina.
Uusia makuja ruoanvalmistukseen
Mausteeksi luonnosta löytyy katajanmarjaa, minttua, maahumalaa, ruoholaukkaa, kuminaa ja monia muita kasveja. Voikukasta löytyy korvike kaprikselle ja sahramille ja sillä voi maustaa myös voikukkasiman. Nautintoa on tietenkin kaikki yrttien käyttö, mutta erityisen nautinnollisen hetken voi tehdä omalla yrttiteesekoituksella. Jos vaivaa unettomuus, käytetään sekoitukseen paljon kanervankukkaa. Se rauhoittaa, ja samalla voi nauttia meden tuoksusta. Nokkonen taas piristää ja antaa energiaa. Maitohorsmatee on puolestaan Venäjällä suosittu saunajuoma.
Yrttien kerääminen
Yleensä yrtit kerätään nuorina. Lehdet kerätään ennen kukintaa ja kukat heti niiden puhjettua. Parasta keruuaikaa on aamupäivä, kun kaste on mennyt mutta aurinko ei ole vielä kasveja veltostuttanut. Paperipusseja on hyvä kuljettaa mukana, niin ei tule ongelmia, vaikka kasveja löytyisi enemmänkin keräysretkellä. Vältä maantien läheisyyttä ja kasvimyrkytettyjen peltojen reunuksia.
- Kerää vain puhtailta ja saastumattomilta alueilta ja jokamiehenoikeuksia noudattaen.
- Kerää vain kuivalla säällä.
- Kerää vain tuntemiasi kasveja. Joillakin kasveilla, kuten kuminalla, on myrkyllisiä matkijoita (hukanputki, myrkkykatko).
- Kerää ilmaviin koreihin ja mieluiten kaikki kasvilajit erilleen.
Kasvien säilyttäminen ja kuivaaminen
Kesäaikaan kannatta yrtit käyttää tuoreeltaan, mutta talven varalle niitä kannattaa kuivata. Eri kasveilla on eripituiset kuivausajat riippuen kasvin vahvuudesta ja kuivausolosuhteista. Esimerkiksi nokkonen kuivuu parissa päivässä ilmavassa paikassa. Paras kuivatuspaikka on varjoisa ja ilmava. Kasvit voi sitoa pieniksi kimpuiksi ja ripustaa kimput jonnekin sopivaan huoneen nurkkaan. Jos kasveja on suuri määrä, voi miettiä, voisiko saunan lauteita käyttää muutaman vuorokauden kuivatukseen, sillä saunassa on yleensä hyvä ilmanvaihto, mikä nopeuttaa kuivumista.
Joidenkin kasvien lehdet ovat niin kovia, että ne kannattaa hiostaa ennen kuivausta, jotta niistä saa aromit irti. Lehdet hierotaan kämmenellä pieneksi mykkyräksi, joka suljetaan puhtaaseen, ei-ilmatiiviiseen lasipurkkiin. Purkki laitetaan pimeään ja lämpöiseen komeroon hiostumaan 2-3 vuorokaudeksi. Tämän jälkeen lehdet aukaistaan ja kuivataan normaalisti.
- Kasvit ovat kuivia sitten, kun ne ritisten ja rätisten murenevat niitä hypistellessä.
- Hiostaminen sopii muun muassa ahomansikalle, lillukalle, mesimarjalle, pihlajalle, omenalle ja vadelmalle sekä myös maitohorsmalle ja mesiangervolle.
- Tasaisesti murskatut lehdet hiostuvat nopeasti, kun taas hiertämättömät pysyvät vihreinä.
- Ellet ole aivan varma siitä, että yrttisi ovat kuivia, älä pakkaa niitä lasipurkkiin tai muovipussiin vaan paperipussi on turvallinen säilytyspaikka, sillä siinä kuivuminen jatkuu, mutta aromit kuitenkin säilyvät.
Yrttiteen haudutus
Yrteistä voi nauttia yhdessä myös teenä, joka valmistetaan hauduttamalla. Kuivattuja yrttiaineksia laitetaan lusikallinen kuppia kohti. Tuoreita laitetaan vähän enemmän. Tarkat määrät oppii käytännössä, ja aluksi kannattaa tehdä hieman miedompia seoksia. Yleisesti haudutusaika on 15 minuuttia, mutta eri kasveilla on eroja: puolukanlehtien hauduttamiseen tarvitaan 30 minuuttia, mutta mustikanlehdelle riittää 10. Parhaat makuelämykset tulevat omista sekoituksista. Teehen voi lisätä hieman hunajaa.
Ideoita kerhoon ja leirille
- Kasveihin tutustuminen kirjoista tai netissä
- Asiantuntijavierailu
- Yrtinsiementen kylväminen ruukkuun
- Yrttiteeilta
- Jokamiehenoikeuksiin tutustuminen
- Rakennetaan aurinkokuivuri
- Keruuretkiä ja kuivattamista
- Yrttikortiston tekeminen
- Kokataan luonnonvihannessalaatti tai nokkoslettuja
- Tuoksupussien teko lahjaksi tai myyjäisiin
- Kranssien askartelu tuoreista tai kuivatuista kasveista
Lue lisää:
Yrtit ja kerhotoiminta. SDPL:n yrttiprojekti 1993. Tapio ja Annikki Oikarinen.
Tietoa yrttikasveista: mm. luontoportti.com ja yrttitarha.fi.
- Kirjaudu sisään lähettääksesi kommentteja